Näinä Saksan ja Ruotsin vaisun kasvun vuosina on järkevää tarkastella vaihtoehtoisia vientimarkkinoita. Mutta kaukaa ei tarvitse etsiä.
Viime aikoina talousmediassa on kirjoitettu paljon sekä Ruotsin että Saksan talouksien epäsuotuisasta kehityksestä, jotka ovat tärkeintä vientimaita myös Suomelle. Tämä on luonnollisesti saanut monet yritykset etsimään uusia vientimarkkinoita, mutta hyviä mahdollisuuksia ei tarvitse etsiä kaukaa.
Itse asiassa riittää, että katsoo Saksan länsipuolelle. Kiinan jälkeen maailman nopeimmin kasvava talous vuosina 1992-2022 oli itse asiassa Puola. Maan keskuspankki odottaa maan talouden kasvavan 3,5-4 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, mikä nostaa sen jälleen kerran EU:n nopeimmin kasvavien talouksien joukkoon.
Taloutta vauhdittaa muun muassa maan lähes 40 miljoonan asukkaan vankka kuluttajapohja ja vain 3 prosentin työttömyysaste. Lisäksi infrastruktuurin jälleenrakentamiseen ja vihreään siirtymävaiheeseen myönnetään 136 miljardia euroa. Nämä ovat EU:n varoja, jotka ovat vapautuneet joulukuussa 2023 tapahtuneen hallituksen vaihdoksen myötä, kun keskustapoliitikko Donald Tuskista tuli jälleen pääministeri.
Myyttejä hälvennetään
Atradiuksen Puolan asiantuntijamme Aleksandra Gliszczynskan mukaan monilla yrityksillä on edelleen vääristynyt käsitys Puolan taloudesta ja siten myös vientimahdollisuuksista.
”Monilla on edelleen se käsitys, että Puola tuottaa pääasiassa raaka-aineita, mikä on kaukana todellisuudesta, jossa tuotetaan jalostettuja elintarvikkeita, elektroniikkaa, akkuja ja kehittyneitä koneita.
Monilla on käsitys, että Puolan talous on erittäin riippuvainen viennistä. Totta on, että viennin osuus BKT:stä on 60 prosenttia, mikä on vähemmän kuin Slovakiassa, Tšekin tasavallassa ja Unkarissa. Mutta ei pidä unohtaa suurta kuluttajapohjaa, joka on yhä enemmän vaativat laatutuotteet. Sillä on tärkeä rooli Puolan taloudessa, ja se korostaa, että maan talous on suhteellisen monipuolinen verrattuna muihin Keski-Euroopan maihin.
Useita kasvavia aloja
Useat Puolan kasvavat alat kiinnostavat viejiä, osittain siksi, että EU:n varojen vapauttamisen myötä vihreä siirtymä on tullut ajankohtaiseksi, mutta myös siksi, että sotateollisuus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Ukrainan hyökkäyksen jälkeen Puola on käynyt läpi massiivista uudelleenvarustelua, ja ensi vuodesta alkaen se investoi 4 prosenttia BKT:stään puolustukseen.
Lisäksi puolalaisten kuluttajien keskittyminen premium-tuotteisiin on tilaisuus elintarviketuottajille ja lääkeyrityksille.
EU:n rahoittamien suurten infrastruktuurihankkeiden lisäksi maan eteläosassa on myös suuria jälleenrakennustöitä vakavien tulvien jälkeen. Tämä avaa mahdollisuuksia rakentamisen ja rakennuskoneiden parissa työskenteleville yrityksille
Euroopan sydämessä
Vuonna 1775 puolalainen tähtitieteilijä väitti ensimmäisenä laskeneensa Euroopan maantieteellisen keskipisteen, Itä-Puolassa sijaitsevan Suchowolan kaupungin, jossa seisoo vielä nykyäänkin maanosan keskipistettä osoittava muistomerkki.
Muut maat ovat sittemmin pystyttäneet vastaavia muistomerkkejä, mutta viesti on edelleen selvä. Puola näkee itsensä sekä maantieteellisesti että kulttuurisesti Euroopan sydämessä. Nykyään sitä pidetään myös keskeisenä logistiikkakeskuksena ja koulutuksen keskittymänä.
Aleksandra Gliszczynska korostaa Puolan läheisiä yhteyksiä Pohjoismaihin, erityisesti digitaalisaation saralla. Hänen mukaansa puolalaiset ovat tottuneet hoitamaan asioita verkossa ja maan digitaalinen infrastruktuuri on kehittynyt nopeasti.
”Puolalainen liiketoiminta on vähemmän formaalia kuin saksalainen. Etenkin Pohjois-Puolassa on havaittavissa myös skandinaavista huumorintajua”, sanoo Aleksandra Gliszczynska.
Puolaa tulisi siis pitää osana Keski-Eurooppaa, ei Itä-Eurooppaa. Asiakkaita kannattaa kohdella kuten muita eurooppalaisia.
