Sekä Trump että Harris harjoittavat protektionistista kauppapolitiikkaa, mutta silti voi olla merkittävä ero siinä, mitkä maat voittavat tai häviävät eniten, kun Yhdysvallat saa uuden presidentin.
Sen jälkeen, kun Trumpin kauppasota Kiinan kanssa alkoi kesäkuussa 2018, maailmankauppa on sopeutunut. Biden ei pysäyttänyt kauppasotaa, vaan suurelta osin jatkoi sitä. Sen seurauksena Kiinan osuus Yhdysvaltain tuonnista on laskenut 22 prosentista 14 prosenttiin, kun taas Meksikosta, EU:sta, Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta tulevan tuonnin osuus on kasvanut.
Kun Biden tuli valtaan, hän jatkoi Trumpin politiikkaa lisäämällä siihen painopisteen teknologiaan, turvallisuuteen ja Yhdysvaltojen kilpailukykyyn vihreässä siirtymässä. Yhdysvaltain kauppapolitiikka vaikuttaa koko maailmaan, ja vaikka molemmat ehdokkaat ovat sitoutuneet protektionismiin, kaikki merkit viittaavat siihen, että Trumpin tullit ovat korkeammat ja iskevät tavaroihin useammilta markkinoilta kuin Harris.
Yksi suurimmista eroista Trumpin kauppapolitiikan ja Bidenin harjoittaman kauppapolitiikan välillä, jota Harrisin odotetaan jatkavan, on se, että he haluavat lisätä kauppaa sellaisten maiden kanssa, joita he pitävät ystävällisinä kansakuntina tai kansakuntina, joilla on sama ideologinen perusta kuin Yhdysvalloilla, niin sanottu ”friendshoring” tai ”nearshoring”.
EU kasvaa Harrisin kanssa, Etelä- ja Kaakkois-Aasia Trumpin kanssa
Demokraattien rajoitetumpi versio protektionismista tarkoittaa, että Kiina ja Meksiko pärjäävät taloudellisesti todennäköisesti paremmin Harrisin kuin Trumpin johdolla.
Jos Trump kuitenkin voittaa ja ottaa käyttöön erittäin kovat tullit Kiinaa vastaan, se voi osoittautua eduksi Etelä- ja Kaakkois-Aasialle, joka voi toimittaa osan niistä tavaroista, joita Yhdysvallat edelleen vaatii Aasiasta.
EU:ssa ero on suhteellisen vaatimaton, mutta Atradius arvioi silti, että Harrisin vähemmän rajoittava kauppapolitiikka johtaa koko unionissa 0,4 prosenttia korkeampaan BKT:n kasvuun kuin jos Trump pääsee valtaan.
Kiina menettää Trumpin myötä eniten, ja laskelmiemme mukaan paheneva kauppasota Trumpin kanssa voisi vähentää sen BKT:tä 1,5 prosenttia vuoteen 2028 mennessä verrattuna maailmaan, jossa Harris voittaa presidentinvaalit.
Enemmän epävarmuutta ja enemmän mahdollisuuksia
Atradius Tanskan maajohtajan Jesper Daugaard Faurbyn mukaan reaktiot uusiin protektionistisiin toimenpiteisiin eri puolilla maailmaa ovat erittäin tärkeitä seurata. Kun uusia tulleja ja rajoituksia otetaan käyttöön, se voi viedä yrityksiltä liiketoimintaperustan.
”Hyvä esimerkki on Etelä-Afrikka, joka on ollut vakaa markkina-alue, jolla on ollut vain vähän konkursseja monien vuosien ajan. Siellä hallitus päätti yhdessä yössä nostaa tuontikanan rangaistustullin 37 prosentista 62 prosenttiin. Tämä merkitsi sitä, että yhtäkkiä alkoi tapahtua konkursseja yrityksissä, jotka ennen tullin käyttöönottoa olivat vakaita.
Näin ollen kauppakiistat lisäävät konkurssiriskiä. Jesper Daugaard Faurbyn mukaan ei kuitenkaan kannata olla liian puolustuskannalla, sillä kun maailmankauppa muuttuu, uusilla markkinoilla syntyy uusia mahdollisuuksia.
”Kun Yhdysvallat sulkeutuu itseensä, syntyy tyhjiö, jota yritykset voivat yrittää hyödyntää. Epävarmassa maailmassa sopeutumiskykyinen ja taitava voittaa, joten on tärkeää tehdä oikeita päätöksiä vankkojen tietojen perusteella.
