Onko Kiinan kasvun moottori pysähtynyt?

Hidas kasvu, kiinteistömarkkinoiden romahtaminen ja vaisut vientiluvut ovat Kiinan ilmeisimpiä talousongelmia. Valitettavasti ne ovat myös oireita Kiinan taustalla olevista ja perustavanlaatuisemmista haasteista. 

Kiinan keskuspankki esitteli kesällä useita talouden tukemiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten lainasääntöjen keventäminen ensiasunnon ostajille ja korkojen alentaminen. Samoihin aikoihin hallitus esitteli uusia verohelpotuksia pienyrityksille. 

Näillä toimenpiteillä vastattiin useisiin huolestuttaviin taloudellisiin merkkeihin. Esimerkiksi Kiinan kuluttajahintaindeksi (CPI) laski heinäkuussa 0,3 prosenttia, mikä teki siitä ensimmäisen G20-maan, jossa kuluttajahinnat laskivat sitten pandemian huipun. Deflaatiopaineet, jotka ovat talouden heikkouden oire, ovat sittemmin laantuneet, ja odotettu pandemian jälkeinen elpyminen on osoittautunut paljon odotettua heikommaksi. 

Tämä on vakava asia, sillä Kiinan talouskasvu on vuosikymmenien ajan ollut maailmantalouden veturi. Maasta on kehittynyt eräänlainen tehdas, joka on noussut maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi, ja miljoonat kiinalaiset ovat päässeet köyhyydestä. 

Pelko uudesta normaalista 
Nähtäväksi jää, ovatko maan viimeaikaiset haasteet pysyviä. Nykyinen hidastuminen on osa jatkuvaa suuntausta, joka alkoi noin vuonna 2010 ja jatkuu vielä paljon pidempään. Joidenkin ennusteiden mukaan Kiinan bruttokansantuotteen keskimääräinen kasvu hidastuu lähivuosikymmeninä 2 prosentin vuositasolle. 

Tulevaisuus on kuitenkin epävarma, ja paljon riippuu siitä, miten hallinto käsittelee nykyisiä haasteita. Taloustieteilijät ovat kuitenkin huolissaan Kiinan rajallisesta liikkumavarasta ja useista systeemisistä ongelmista, jotka ovat alkaneet nousta pintaan. 

Onko Kiina jämähtänyt keskituloiseksi maaksi? 
On spekuloitu paljon sillä, että Kiina on jäänyt jumiin niin sanottuun "keskituloisen talouden loukkuun". Tämä termi viittaa hankalaksi havaittuun siirtymään taloudesta, jolle ovat tyypillisiä matala koulutustaso, alhainen palkkataso ja vientivetoisuus, kohti korkean tulotason taloutta, jolle ovat puolestaan tunnusomaisia suurempi arvonlisäys, korkeammat palkat ja kulutusvetoinen kasvu. 

Tämä muutos on jo ennestään vaikea, mutta muutosta on vain vaikeuttanut taloutta painava korkea velkaantuneisuus ja alhainen tuottavuus. 

Lisäksi Kiinassa on meneillään kiinteistökriisi, joka johtuu vuosikymmeniä jatkuneesta helposta rahasta ja löyhästä sääntelystä. Nyt kysyntä on kuitenkin heikentynyt, asuntojen hinnat ovat laskeneet ja kiinalaiset kiinteistökehittäjät ovat vaikeuksissa. Kiinteistöihin on sidottu valtavia summia säästöjä ja investointeja, joten alan kriisillä on ollut vakavia seurauksia koko taloudelle. 

Tämä olisi jo itsessään tarpeeksi paha asia, mutta Kiinan ongelmat ovat monitahoisia. Väestö ikääntyy. Nuorisotyöttömyys on korkea. Tuottavuuden kasvu on vähäistä. Kaiken kukkuraksi on viitteitä siitä, että hallitus on nyt liian velkaantunut pumpatakseen rahaa talouteen, kuten se on tehnyt aiemmin. 

Huonot päätökset, alhainen tuotto 
Julkinen velka ei välttämättä ole talouskasvun este, jos sitä käytetään viisaasti. "On kuitenkin merkkejä siitä, että rahaa ei investoida optimaalisesti", sanoo Bert Burger, Atradiuksen Aasia-ekonomisti. 

"Paikallishallinnon rahoitusvälineet (Local Government Finance Vehicles, LGFV) ovat keränneet paljon velkaa viime vuosina. Niiden rahoittamien hankkeiden keskimääräinen tuotto on kuitenkin suhteellisen alhainen. Lisäksi LGFV:n lainoilla ei yleensä ole rahoitettu investointeja tehokkaampiin yksityisiin yrityksiin." 

Geopoliittiset jännitteet jarruttavat kasvua 
Nykyinen geopoliittinen tilanne vain pahentaa tilannetta entisestään. Esimerkiksi jännitteet suhteissa länteen vaikuttavat suoraan kiinalaisiin teknologiayrityksiin. 

"Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset kauppajännitteet alkoivat Trumpin hallinnon myötä vuoden 2018 alussa ja muuttuivat nopeasti eräänlaiseksi teknologiseksi protektionismiksi, joka on vain entisestään vahvistunut Bidenin hallinnon aikana", Burger sanoo. 

"Tässä suhteessa Kiinan hallitus on päättänyt tehdä taloudestaan itsenäisemmän, tai toisin sanoen se haluaa olla vähemmän riippuvainen Yhdysvalloista ja muista läntisistä talouksista. Kiina asettaa turvallisuuden talouskasvun edelle." 

Ilman länsimaista teknologiaa Kiinan on vaikea hyödyntää tekoälyn ja kvanttilaskennan kaltaisia innovaatioita. Samaan aikaan jotkin monikansalliset yritykset irrottautuvat Kiinan toimitusketjuista ja suosivat kauppakumppaneita, jotka ovat vähemmän kiistanalaisia tai lähempänä niiden kotimarkkinoita. 

Haasteiden luettelo on pitkä. Pandemia jätti talouteen useita kolhuja, muun muassa yli 20 prosenttiin nousseen nuorisotyöttömyyden. Tämä vain pahentaa entisestään kiinteistökriisiä, koska nuoret työttömät eivät osta asuntoja. Paradoksaalista kyllä, yritykset eivät löydä oikeita ihmisiä edistyksellisiin valmistustehtäviin, joissa heitä tarvitaan. Suuri osa työvoimasta on ylikoulutettua, kun taas monet työntekijät ovat alikoulutettuja. Epäsuhta, jolla on vakavia seurauksia. 

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? 
Kiinan hallitus tiedostaa haasteet, vaikka sen toimintamahdollisuudet ovatkin rajalliset. Yksi myönteinen askel on investointien lisääminen tutkimukseen ja korkeakoulutukseen, mikä on johtanut patenttien ja innovaatioiden lisääntymiseen. 

Aivan liian usein hyvät ideat törmäävät kuitenkin pullonkaulaan, joka on valtion liiallinen valvonta. Lisäksi innovaatio- ja tutkimustuet menevät usein tehottomille valtionyhtiöille, mikä puolestaan vähentää yksityisen sektorin dynaamisuutta. 

Kiinan haasteena on se, että nykyiset ongelmat eivät ole syntyneet yksin. Ne ovat oireita rakenteellisista haasteista, joita ei voida korjata pikaratkaisuilla. 

"Viranomaiset yrittävät edistää innovaatiota tuottavuuden lisäämiseksi, mutta heidän omat valintansa haittaavat niitä", Burger sanoo. "Kiinan on vaikea kehittyä yksinään korkean tulotason maaksi. Se edellyttää suurempaa halukkuutta yhteistyöhön muun maailman kanssa. Aivan kuten Japani ja Etelä-Korea ovat menestyksekkäästi tehneet. Mutta se näyttää olevan kaukana Kiinan todellisuudesta juuri nyt."