Äärimmäiset sääolosuhteet, Ukrainan satamien saarto ja ydininflaatio, jota on ollut vaikea saada kuriin, ovat vain kolme tekijää kasvavasta määrästä uhkia, jotka aiheuttavat ennennäkemätöntä elintarvikkeiden hintavaihtelua. Hinnanvaihtelut johtavat luottoriskien kasvuun erityisesti ulkomaisilla markkinoilla ja tuotantosektoreilla.
Elintarvikkeiden tuottajiin kohdistuu suuria paineita. Niiden on tehtävä suuria investointeja ilmastonsuojeluun ja vihreään teknologiaan sekä lisättävä inflaatiopaineista johtuvia käteisvarojen rajoitteita. Tämän lisäksi korkeat korot, nousevat työvoimakustannukset ja suuret vaihtelut raaka-aineiden hinnoissa vaikeuttavat liiketoimintaa.
Kaikki tämä jarruttaa investointeja kapasiteetin kasvattamiseen, ja joillakin teollisuudenaloilla kapasiteettia ollaan vähentämässä. Atradius Suomen riskienhallintajohtajan Markus Niinikosken mukaan tämä näkyy elintarvikkeiden hinnoissa tulevaisuudessa.
"Jos elintarviketuottajilla ei ole varaa tehdä tarvittavia investointeja, tulevaisuudessa tarjonta voi olla huomattavasti vähäisempää, ja tällä voi olla vakavia seurauksia elintarvikkeiden hintoihin kaikkialla maailmassa."
Tässä artikkelissa tarkastelemme tarkemmin tekijöitä, jotka aiheuttavat elintarvikkeiden hintojen vaihtelua, ja lopuksi kerromme, mitä tämä tarkoittaa tappioriskin kannalta.
Ilmasto
Pohjoisen pallonpuoliskon äärimmäisten helteiden, kuivuuden ja maastopalojen sävyttämän kesän jälkeen useimmille on selvää, että ilmastonmuutos vaikuttaa kielteisesti vuoden 2023 sadonkorjuuseen ja että se todennäköisesti pysyy haasteellisena maailmanlaajuisen lämpötilan noustessa. Paradoksaalista kyllä, viljelijöiden myyntihinnat ovat tällä hetkellä alhaiset, koska maailmanlaajuinen tarjonta vuonna 2022 oli suuri ja varastot ovat hyvin täynnä.
Ilmaston aiheuttamat satovaihtelut eivät kuitenkaan koske vain maataloutta. Monet meteorologit odottavat poikkeuksellisen voimakasta El Ninõ -ilmiötä, joka johtuu korkeista merilämpötiloista.
Voimakkaaseen El Ninõ -ilmiöön liittyy usein esimerkiksi huomattavasti alhaisempi saalismäärä, mikä johtaa kalajauhon ja kalaöljyn huomattavaan hinnannousuun. Tämä puolestaan voi lyhyellä aikavälillä aiheuttaa haasteita elintarviketuottajille rehukustannusten osalta.
Politiikka
Atradius Suomen riskienhallintajohtajan Markus Niinikosken mukaan äärimmäisten sääolojen lisäksi maailmanmarkkinat ovat geopoliittisesti epävakaat, ja sodat ja kauppasodat voivat myös aiheuttaa hintojen räjähdysmäisen nousun.
"Paikalliseen tuotantoon kiinnitetään yhä enemmän huomiota, tariffit muuttuvat usein, mikä lisää luottotappioiden riskiä. Lyhyesti sanottuna elintarvikkeiden hinnat muuttuvat arvaamattomammiksi, kun maailma muuttuu epävarmemmaksi. Samaan aikaan elintarvikkeita käytetään yhä enemmän poliittisesti, kuten näemme Ukrainan vehnän viennissä."
Geopoliittisen pelin lisäksi elintarviketuottajat joutuvat yhä useammin käsittelemään ilmastoveroja ja tiukempia vaatimuksia, jotka koskevat päästöjä CO2:sta typpeen. Tämä edellyttää usein investointeja, joita monien tuottajien on vaikea rahoittaa nykyisessä taloustilanteessa.
Talous
Myös inflaatio, koronnostot ja hintapaineet vaikuttavat kysyntään. Suomessa kuluttajien ostovoimaan kohdistuvat paineet ovat lieventyneet energian hintojen laskun ja viimeaikaisten palkankorotusten seurauksena. Saksassa ja erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa elinkustannusten nousu aiheuttaa kuitenkin edelleen suhteellisen suuria paineita kuluttajien ostovoimaan.
Elintarvikevalmistajien rahoituskustannukset ja työvoimakustannukset nousevat merkittävästi. Samaan aikaan hyödykkeiden painotetut hinnat ovat nyt hieman nousussa, ja on syytä huomata, että kaikki hyödykkeiden hinnat eivät ole laskeneet merkittävästi sen jälkeen, kun ne olivat huipussaan vuonna 2022. Niinikosken mukaan myös vähittäiskauppaketjut kohdistavat tuottajiin merkittäviä hintapaineita.
"En usko, että meidän pitäisi odottaa yleisesti laskevia vähittäishintoja, ainakaan jos elintarviketuotannon halutaan olevan kannattavaa. Olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa useiden elintarvikkeiden tuotantokustannukset nousevat voimakkaasti, kun taas vähittäiskaupan tulot ovat pahasti uhattuina."
Taloudellisen paineen vaikutus ei kuitenkaan näy missään selvemmin kuin merentakaisilla markkinoilla, erityisesti kehitysmaissa, joissa monet huomaavat, että tavaroiden myyminen on vaikeutunut.
Kiina, joka on aiemmin ollut lupaava vientimarkkina, tuo paljon vähemmän kuin ennen, ja tilannetta pahentaa vain se, että Kiina on viime vuosina panostanut voimakkaasti esimerkiksi oman lihan ja maidon tuotannon lisäämiseen. Yhdessä maan heikkenevän ostovoiman kanssa tuontiruoan kysynnän arvioidaan heikkenevän edelleen Kiinassa.
Suurempi epävarmuus lisää konkursseja
Sekä ilmasto, geopolitiikka että talouden taantuma vaikeuttavat osaltaan tarjonnan ennustamista ja aiheuttavat todennäköisesti suurempia hintavaihteluita sekä kasvavaa painetta elintarviketuottajille.
Euroopan markkinoilla on tällä hetkellä yhä enemmän konkursseja, ja valitettavasti myös elintarviketuottajien kustannuspaineet kasvavat sekä rahoitus- että työvoimakustannusten ja heikentyneen kapasiteetin käyttöasteen osalta. Samaan aikaan vähittäiskauppiaisiin ja viime kädessä kuluttajiin kohdistuu historiallisia paineita.
"Joillakin tuottajilla menee todella hyvin, mutta niiden tilanne voi muuttua nopeammin kuin mihin ne ovat tottuneet, ja yleisesti ottaen useampien on vaikeampi tulla toimeen",Niinikoski sanoo.
Juuri lisääntyneen epävakauden vuoksi elintarvikevalmistajien on tulevaisuudessa mietittävä liiketoimintamalliaan uudelleen varmistaakseen, että ne voivat lisätä ja vähentää tuotantoa yksittäisten asiakassegmenttien tarpeisiin. On harvoja asiakassegmenttejä, jotka ovat jatkuvasti kaikkein houkuttelevimpia, ja muuttuvilla markkinoilla on tärkeää olla joustava.
Maksuviivästysilmoitukset ja luottotappiot ovat tällä hetkellä lisääntyneet merkittävästi, eikä vähiten kehittyvillä markkinoilla, joilla elintarvikkeiden hintojen nousu, käyttöpääoman ja maksuvalmiuden rajallinen saatavuus yhdistettynä heikentyneeseen ostovoimaan ovat johtaneet luottotappioiden merkittävään kasvuun.
